Archive for maaliskuuta 2012

.We are just raindrops falling through tke sky.

By | Published 27. maaliskuuta 2012

Plää~


Oon jotenkin kummallisen iloisella tuulella, kun vertaa kahden ensimmäisen kirjoituksen mielialaan. Kaikki alkoi siitä, kun eräs henkilö aloitti tökkimiseni Facebookin puolella. Tökkimisestä se etenikin sitten tutustelemiseksi ja tutustelimmekin lauantaina toisiimme koko yön. Siitä lähtien sitten ollaankin juteltu joka päivä ja hymyilen entistä enemmän. En malta odottaa perjantaita.. Olen löytänyt hymyni~ 


Eilen pari kaveria pyysi minua luokseen syömään omenapiirakkaa. Jouduin maksamaan siitä voipaketilla. Lisäksi alkuruokana meillä olikin jotain kanakatkarapukasvisnuudeli-hässäkkää joka oli todella hyvää. Sen jälkeen vuorossa oli valtava omenapiirakka, jonka kylkiäisenä tarjottiinkin vanilja-kastiketta. Ja oi herranjestas se piirakka oli hyvää! En muista koska olisin jotain niin hyvää omenapiirakkaa syönytkään, maku ja tuoksu toivat suorastaan mieleen Alabaman/Texasin maatilat, joiden talojen ikkunalaudalla omenapiirakka odottaa ottajaansa~ Omenat olivat tarpeeksi kirpeitä, karamellikastike makeaa, kuori rapeaa ja vaniljakastike tasoitti kaiken täydellisyyteen. Mietin, että voisin joskus itsekin tehdä kyseistä piirakkaa, mutta eihän minulla raukalla ole piirakkavuokaa. 






Tämä päivä on mennyt venyessä ja vanuessa. Lainasin pari peliä eilisellä omenapiirakka-reissulla ja aloitinkin niistä toisen tänään. Kyseinen pelihän on siis Disgaea: Hour of Darkness. Sellainen kiva strategia-roolipeli. Tarina nyt ei sinällään ole mikään erikoinen, tosin se ei ole vielä edes päässyt alkuun, kuten yleensäkin japanilaisissa roolipeleissä, alku voi olla hyvinkin pitkä. Hahmojen grafiikka on toteutettu 2D-spriteilla ja pelikenttä taas on kolmiuloitteinen. Ääninäyttely on mielestäni juuri sitä mitä jenkeiltä saa odottaa roolipelien kanssa: Kuraa. Muutamia poikkeuksia toki löytyy. Tähän mennessä ihan viihdyttävä, vaikka olenkin ihan alussa. Jospa sitä tulisi pelailtua tässä jossain vaiheessa taas. Luultavasti.



Huomenna olisi ilmeisesti bänditreenit, tässä nyt tullut kertailtua settiä illan aikana pariin otteeseen. Pitäisi maksaa rumpalille bensarahatkin kun hän kyyditsee meidät aina kivasti treenikämpälle kitaristin isän autotalliin, eikä tarvitse pyöräillä tuolla tuulessa. Vaikka se kävisikin kuntoilusta. Treeneissä on yleensä ollut ihan hyvä meininki, juotu kahvit, pelattu paskahousua,  vedetty setti, juotu kahvit, pelattu paskahousua ja poistuttu paikalta. Harmi, että treenitila on hieman ahdas neljälle miehelle. Kyllä sopuli sialle antaa~


Torstaina ilmeisesti sitten menemmekin tapahtumatuotannon kurssilla katsomaan Palefacen keikkaa Raahe-saliin. Menemme iltapäivällä seuraamaan keikkavalmisteluja (soundcheck yms.) ja illalla sitten itse keikkaa. En erityisemmin pidä kyseisestä artistista ja olisi torstaille voinut keksiä muutakin tekemistä. Noh, pakko mikä pakko. Tai en tiedä onko pakollista mutta sain jo suunnitelmat järjestettyä sen mukaan. 


Herranjumala kun hymyilyttää. Perjantai, missä viivyt~? ♥

1 Comment

Dance, dance, dance!

By | Published 23. maaliskuuta 2012

Hhhoaaaahhh~!


Valvoin sitten melkeen koko viimeyön, sain unta vasta joskus kuudelta aamulla ja sen takia sitten skippasinkin koulun tänään.. Tosin ei tainnut sielläkään olla mitään tähdellistä, jostain leffasta tyypit puhu. Vietinkin sitten päivän Zeldan parissa.... ja meninkin sen sitten läpi! Selvitin viimeisen luolaston, vedin loppubossia turpaan ja loppukohtaus + lopputekstit pyörivätkin televisioni ruudulla. Herranjumala sitä fiilistä, loppu oli jotain todella eeppistä, vaikkakin aika perinteistä Zeldalle. Peli yltää mielestäni Ocarina of Timen tasolle, vaikka monet ovat takuulla eri mieltä koska nostalgiapippeli. Hahmoihin on tuotu paljon enemmän syvyyttä. Jokatapauksessa, peli oli loistava ja täysin hintansa arvoinen. Luultavasti pelaan joskus uudelleenkin.






Illalla sitten eksyinkin kaverille pelaamaan tanssipeliä. Aluksi vaikutti ettei porukkaa meinannut tulla, mutta saatiin sitten lopuksi ihan hyvä porukka kasaan. Tosin juttutuokiot olisi voineet olla hieman laajempi aiheisia.. Noh, tanssit meni omalta osaltani ihan hyvin, vedin sitten taas kerran kymmenminuuttisen anime/pelibiisikollaasin. Voin sanoa että ottaa kunnon päälle. Illan päätteeksi kävimme sitten grillillä ja eräällä kaverittarella alkoi siinä sitten nenä vuotaa verta huolestuttavan vuolaasti. Siinä sitten syötyämme se kuitenkin onneksi loppui. Tämän jälkeen jokainen painui kotiin, jossa nyt siis tällähetkellä kirjoittelenkin. 






Tämä ilta sai ajattelemaan suuremmalla varmuudella sitä, että haluan viettää näiden ihmisten kanssa enemmän aikaa kuin vain satunnaisina viikonloppuina ja koulupäivän aikana. Nämä ovat ne ihmiset, jotka osaavat hyväksyä minut, tai ainakin sietää minua. Olen niin tyytyväinen Raaheen muutostani, että kesäloman lähestyminen tuntuu ikävämmältä kuin normaalisti. Ei jää edes kovin paljoa aikaa vierailla täällä, kun kesätöitä riittää lähes koko kesäkuuksi ja heinäkuullakin niitä on. Kämppä pitääkin irtisanoa toukokuun lopussa, kun tuki ei juokse kesäisin. Sitten uutta kämppää metsästään syksyksi. Ihan hyvä, alkaakin tämä nykyinen kämppä jo hieman kyllästyttää. Kohta siis pitäis alkaa pakkaamaan jo kamoja... Ja siivota..


Huomenna voisin äänitellä jonkinsortin kitara-laulu-systeemeitä kun ei kämppiskään ole tässä nyt viikonlopun aikana paikalla, eli en siis välttämättä häiritse ketään ellei nämä asuntojen seinät ole sittenkin tehty paperista. Biisistä ei vielä ihan varmuutta ole, mutta eiköhän sitä ehdi miettiä yön. Harmi, etten kovin ammattimaista äänilaatua saa tuosta vahvistimesta vedettyä oikein mihinkään, mutta usb-mikillä testasin ja se on ihan okei... Pitäisi ostella hieman piuhoja, että saisin ääniteltyä vahvistimesta koneelle. Tai ostaa se Mustang... Jokatapauksessa, huomenna äänitän, julkaisusta ei tietoa, koska luultavasti setti tulee olemaan niin karmeaa paskaa, etten halua saastuttaa teidän korvianne sillä. Tähän onkin hyvä lopetella tämänkertainen kirjoituksemme, josta ei tullutkaan niin pitkää kuin oletin. 









Kiitos ja anteeksi.

Leave a comment

What is this I don't even D:

By | Published 22. maaliskuuta 2012

Heipä hei, rakkaat palleroiset~


Tänään olin varsin väsynyt koko päivän, vaikka olin nukkunut koko yön suhteellisen hyvin paria heräämistä lukuunottamatta (mielenkiintoisia yksinjäämis-painajaisia taas kerran) ja 3D-animaatiotunnit menikin täysin penkin alle, en saanut mitään aikaiseksi. Lähinnä vain surffailin netissä, pelasin Golden Sunia ja pelattiinhan me korttiakin taukotilassa.. Ehkä pitäs alkaa ottaa itseään niskasta kiinni siinä suhteessa, että pääsisi sitten näytön läpi. Siihenkään ei taida enää olla kovin pitkää aikaa...

Golden Sun, eeppinen soundtrack varustettuna ihan hienolla juonella. 

Koulun jälkeen tulikin sitten pelailtua Legend of Zelda: Twilight Princess'iä. Oon omistanut kyseisen pelin kohta vuoden, mutten vieläkään ole jaksanut pelata kyseistä tuotosta läpi eräästä syystä: pelasin eräänä päivänä n. 3h ja saavutin todella paljon. Noh, tottakai suljin pelikonsolini ennenkuin olin edes tallentanut peliä.. Ja siinäpä se, oikeesti noinkin pieni asia voi syödä peli-intoa. Jokatapauksessa, olen nyt edennyt siihen vaiheeseen, että luulen pelin olevan kohta ohi. Viimeistä luolastoa viedään ja matka on tähän mennessä ollut eeppinen. En halua kovin spoilata peliä, joten joudun rajoittamaan hehkutuksiani. 

Olen pelannut muitakin Zeldoja ja täytyy sanoa, että tämä ylitti odotukseni. Aluksi ajattelin, että tämä nyt on tällainen kiva uusi 3D-Zelda, jossa päästään pelaamaan hassulla susi-Linkillä. Eteenpäin mennessä huomasin, ettei pelin pääpaino nojannutkaan niin paljoa kyseiseen susimuotoon, jonka päähahmomme ottaa pelissä. Itseasiassa susi-Link on jäänyt vain enemmän sivuun, mitä pidemmälle on päässyt etenemään, joka ei minua haittaa, sillä en pitänytkään sillä pelaamisesta niin paljoa. 



Pelin luolastotkin ovat paria poikkeusta lukuunottamatta olleet nautittavia: Muutamassa puzzlessa sain miettiä jonkin aikaa ja varsinkin aarrearkut olivat pienen hakemisen takana. Bossit ovat tuttuun Zelda-tyyliin valtavia hirviöitä, jotka päihitetään luolastosta löytyvää uutta esinettä hyväksikäyttäen.  Josta päästäänkin sitten seuraavaan: Alkupäässä saatavat esineet tuntuvat menettävän merkityksensä pidemmän päälle. Esimerkiksi ritsa. Sille ei löydy enää käyttöä sen jälkeen, kun saat uutena esineenä jousen. Toivon, että esineille tulee käyttöä pelin lopussa, kuten Okamissa.. Ainiin, Luojan kiitos Midna ei ole niinkuin Navi Ocarina of Timessa, aina huutamassa sulle, (Hey! Listen! Hey! Listen! Hey! Listen!) jumankauta se oli ärsyttävä..

Laava on kiva. Ja Goronit. :3

Sarjassamme valtavat bossit: Argorok.

Ehkä paras sidekick koko Zelda-sarjan historiassa. Tykkään.

Sitten hieman vakavampaa asiaa, mielialani ei ole taaskaan viimeaikoina ollut mikään maailman parhain. Tuntuu et kamelin selkä katkeaa tätä menoa, kauheasti stressiä pienistäkin asioista. Taloustilanne kusee naamalle, koulu painaa päälle, tuntuu ettei aika riitä mihinkään, typeriä tunnekuohuja ja kämppä on kuin kaatopaikka, koska vapaa-ajalla väsyttää liikaa tehdä mitään. Kaupassa käyminenkin tuntuu nykyään kauhealta haasteelta. En syö enää niin monipuolisesti kuin ennen, vietin vielä kuukausi sitten enemmän aikaa tyyppien kanssa, nykyään se jää kouluun, bänditreeneihin ja satunnaisiin tanssipeli-iltoihin. Joskus olis ihan kiva viettää aikaa ilman sen kummempaa syytä ja tehdä muutakin kuin juoda ööliä, (sikäli kun itse en juo, ei ole varaa) vaikkapa pitää animemaraton tai leffa-ilta. Joskus myös herään öisin miettii sitä, miten mulla on ikävä parisuhdetta. Ei sinällään, että olisin kiinni johonkin tiettyyn henkilöön, vaan pelkästään siihen suhteeseen. Mietin miten olis kiva vaan nukkua jonkun vieressä, viettää aikaa ihan vaan istuen, sanomatta mitään, halailla, suudella.. Sitten päädyn siihen ajatukseen, miten anaalista on tuntea yhtään mitään. Born as a loner, die as a loner.. 

Kaiken lisäks pelottaa ihastua enää keneenkään, vaikka suhtaudunkin niihin aina pessimistisesti ettei ole mitään mahiksia, niin silti siinä vaiheessa kun tietää 110% varmuudella, että se juna meni jo, sattuu niin perkeleesti. Vaikka mulle on sanottu, että aikainen lintu se madon nappaa, niin en vaan pysty siihen. En oo sen tyyppinen ihminen joka pystyy vaan menee töksäyttään et " Hei, tykkään susta. " Se pännii tosi paljon, kun yleensä pystyn olemaan sosiaalinen jos vaan niin tahdon, paitsi juuri ton tapaisissa tilanteissa. Fuufuu.




Ja pian koittaa keskiyö, pitäisi kai pikkuhiljaa alkaa lopettelemaan tätäkin.. Huomenna edessä perjantai ja koko päivä tapahtumatuotantoa eli toisinsanoen tavaroiden roudaamista ja testailua. Saas nähdä millainen viikonloppu on tulossa. Mitä luultavimmin aika yksinäinen... 

Hate it..




Posted in , , , , , , , , , , , , , | 1 Comment

A Brand New Beginning

By | Published 19. maaliskuuta 2012

Hei taas kerran~! 


Jälleen kerran aloitin kaiken alusta ja poistin kaikki edelliset turhat merkinnät. Syy tähän on se, ettei minulla ole ollut kiinnostusta kirjoitella lähes vuoteen. Nyt olen päättänyt ottaa itseäni niskasta kiinni ja yrittää kirjoitella vähintään kerran viikossa. Lisäksi olen ottanut tavoitteeksi lisätä jonkinsortin sarjakuvaa omasta elämästäni. Kyseessä on siis blogin/sarjakuvablogin yhdistelmä. Mutta edetäänpäs, eli mitä minulle nykyisin kuuluu:


Opiskelen siis audiovisuaalista viestintää Lybeckerin käsi- ja taideteollisuusopistossa ja asun nykyään omillani Raahessa. Olen tutustunut moniinn uusiin tuttavuuksiin, niin hyvään kuin huonoonkin. Onneksi suurimmilta osin hyviin. Elämä yleensäkin menee paremmin, (laulan bändissä, pyörin joskus jopa kavereiden kanssa viikonloppuisin) muttei silti niin hyvin, että hyppisin innosta. Paskaakin on tullut niskaan suuria määriä. Opiskelu on tuntunut välillä todella raskaalta, koska päivät ovat pitkiä. Mutta, sitten siirrytään nykyhetkeen..


Tänään olin todella väsynyt ja muutenkin laiskalla tuulella, koska viikonloppu oli toiminnallinen. Kävin katsomassa kaverini bändiä, Ancylusta sekä perjantaina että lauantaina. Lisäksi tuli nähtyä muitakin bändejä, joista jotkut jopa oikeasti olivat mieleeni. 


Joka tapauksessa, tämän viikonlopun takia hartiani olivat kipeät kaikesta siitä tukanheiluttamisesta ja nyrkin takomisesta ilmaan. Aamu alkoi 3D-animaatiolla, joka ei vain tuntunut kiinnostavan. Olisi pitänyt mallintaa autoa, mutten päässyt alkua pidemmälle ja loput tunneista selasinkin vain Internetsin ihmeellistä maailmaa. Loppupäivä menikin matematiikalla, josta onkin sitten ensiviikolla koe..


Koulun jälkeen olenkin vain sitten istunut lähinnä koneella, soitellut kitaraa ja "laulanut" (jos sitä siksi voi kutsua), syönyt ja lukenut. Hirveästi olisi nyt innostusta tehdä omaakin musiikkia, tai ylipäätään äänitellä jotain hassua ja sitten julkaista ja jakaa materiaalia muille. Johtunee kai siitä, että koulussamme ihmisillä on tosi paljon omia musiikkiprojekteja, joilla on omaakin musiikkia saatavilla.


Nyt kello alkaa olla sen verran, että voisin lopetella tämän tähän (vaikka tästä tulikin varsin epämääräinen ja typerä merkintä) ja painua pehkuihin.. 


Bye~

Posted in , , , | Leave a comment

Search

Swedish Greys - a WordPress theme from Nordic Themepark. Converted by LiteThemes.com.