Heipä hei, rakkaat palleroiset~
Tänään olin varsin väsynyt koko päivän, vaikka olin nukkunut koko yön suhteellisen hyvin paria heräämistä lukuunottamatta (mielenkiintoisia yksinjäämis-painajaisia taas kerran) ja 3D-animaatiotunnit menikin täysin penkin alle, en saanut mitään aikaiseksi. Lähinnä vain surffailin netissä, pelasin Golden Sunia ja pelattiinhan me korttiakin taukotilassa.. Ehkä pitäs alkaa ottaa itseään niskasta kiinni siinä suhteessa, että pääsisi sitten näytön läpi. Siihenkään ei taida enää olla kovin pitkää aikaa...
Golden Sun, eeppinen soundtrack varustettuna ihan hienolla juonella.
Koulun jälkeen tulikin sitten pelailtua Legend of Zelda: Twilight Princess'iä. Oon omistanut kyseisen pelin kohta vuoden, mutten vieläkään ole jaksanut pelata kyseistä tuotosta läpi eräästä syystä: pelasin eräänä päivänä n. 3h ja saavutin todella paljon. Noh, tottakai suljin pelikonsolini ennenkuin olin edes tallentanut peliä.. Ja siinäpä se, oikeesti noinkin pieni asia voi syödä peli-intoa. Jokatapauksessa, olen nyt edennyt siihen vaiheeseen, että luulen pelin olevan kohta ohi. Viimeistä luolastoa viedään ja matka on tähän mennessä ollut eeppinen. En halua kovin spoilata peliä, joten joudun rajoittamaan hehkutuksiani.
Olen pelannut muitakin Zeldoja ja täytyy sanoa, että tämä ylitti odotukseni. Aluksi ajattelin, että tämä nyt on tällainen kiva uusi 3D-Zelda, jossa päästään pelaamaan hassulla susi-Linkillä. Eteenpäin mennessä huomasin, ettei pelin pääpaino nojannutkaan niin paljoa kyseiseen susimuotoon, jonka päähahmomme ottaa pelissä. Itseasiassa susi-Link on jäänyt vain enemmän sivuun, mitä pidemmälle on päässyt etenemään, joka ei minua haittaa, sillä en pitänytkään sillä pelaamisesta niin paljoa.
Pelin luolastotkin ovat paria poikkeusta lukuunottamatta olleet nautittavia: Muutamassa puzzlessa sain miettiä jonkin aikaa ja varsinkin aarrearkut olivat pienen hakemisen takana. Bossit ovat tuttuun Zelda-tyyliin valtavia hirviöitä, jotka päihitetään luolastosta löytyvää uutta esinettä hyväksikäyttäen. Josta päästäänkin sitten seuraavaan: Alkupäässä saatavat esineet tuntuvat menettävän merkityksensä pidemmän päälle. Esimerkiksi ritsa. Sille ei löydy enää käyttöä sen jälkeen, kun saat uutena esineenä jousen. Toivon, että esineille tulee käyttöä pelin lopussa, kuten Okamissa.. Ainiin, Luojan kiitos Midna ei ole niinkuin Navi Ocarina of Timessa, aina huutamassa sulle, (Hey! Listen! Hey! Listen! Hey! Listen!) jumankauta se oli ärsyttävä..
Laava on kiva. Ja Goronit. :3
Sarjassamme valtavat bossit: Argorok.
Ehkä paras sidekick koko Zelda-sarjan historiassa. Tykkään.
Sitten hieman vakavampaa asiaa, mielialani ei ole taaskaan viimeaikoina ollut mikään maailman parhain. Tuntuu et kamelin selkä katkeaa tätä menoa, kauheasti stressiä pienistäkin asioista. Taloustilanne kusee naamalle, koulu painaa päälle, tuntuu ettei aika riitä mihinkään, typeriä tunnekuohuja ja kämppä on kuin kaatopaikka, koska vapaa-ajalla väsyttää liikaa tehdä mitään. Kaupassa käyminenkin tuntuu nykyään kauhealta haasteelta. En syö enää niin monipuolisesti kuin ennen, vietin vielä kuukausi sitten enemmän aikaa tyyppien kanssa, nykyään se jää kouluun, bänditreeneihin ja satunnaisiin tanssipeli-iltoihin. Joskus olis ihan kiva viettää aikaa ilman sen kummempaa syytä ja tehdä muutakin kuin juoda ööliä, (sikäli kun itse en juo, ei ole varaa) vaikkapa pitää animemaraton tai leffa-ilta. Joskus myös herään öisin miettii sitä, miten mulla on ikävä parisuhdetta. Ei sinällään, että olisin kiinni johonkin tiettyyn henkilöön, vaan pelkästään siihen suhteeseen. Mietin miten olis kiva vaan nukkua jonkun vieressä, viettää aikaa ihan vaan istuen, sanomatta mitään, halailla, suudella.. Sitten päädyn siihen ajatukseen, miten anaalista on tuntea yhtään mitään. Born as a loner, die as a loner..
Kaiken lisäks pelottaa ihastua enää keneenkään, vaikka suhtaudunkin niihin aina pessimistisesti ettei ole mitään mahiksia, niin silti siinä vaiheessa kun tietää 110% varmuudella, että se juna meni jo, sattuu niin perkeleesti. Vaikka mulle on sanottu, että aikainen lintu se madon nappaa, niin en vaan pysty siihen. En oo sen tyyppinen ihminen joka pystyy vaan menee töksäyttään et " Hei, tykkään susta. " Se pännii tosi paljon, kun yleensä pystyn olemaan sosiaalinen jos vaan niin tahdon, paitsi juuri ton tapaisissa tilanteissa. Fuufuu.
Ja pian koittaa keskiyö, pitäisi kai pikkuhiljaa alkaa lopettelemaan tätäkin.. Huomenna edessä perjantai ja koko päivä tapahtumatuotantoa eli toisinsanoen tavaroiden roudaamista ja testailua. Saas nähdä millainen viikonloppu on tulossa. Mitä luultavimmin aika yksinäinen...
Hate it..
aaaaa jotenkin samaistuin moneen asiaan, you're not alone, man !
VastaaPoista